Japanilainen tunnelma Suomen puutarhaan: Suosikkipuuni ja -pensaani

Oma pala luontoa pienoiskoossa
Japanilainen puutarha on parhaimmillaan kuin oma, henkilökohtainen luonnon mikrokosmos. Sen perusideana on tiivistää suuret maisemat pieneksi, helposti hallittavaksi kokonaisuudeksi omalle pihalle. Kyse on siitä, että herätät henkiin ne maisemat, joita itse eniten rakastat tai ikävöit – olipa se sitten suomalaisen luonnon syvä rauha, tai kaukaisen itämaisen saarivaltion mystinen kauneus sumuisine vuoristoineen. Koska näitä maailmoja ei voi sellaisenaan siirtää tontille, luomme niistä lumoavan pienoismallin oman arkemme keskelle.
Suomessa asuvana japanilaisena puutarhasuunnittelijana ajattelin jakaa kanssanne muutaman ajatuksen siitä, mitkä kasvit sopivat parhaiten japanilaiseen puutarhaan. Salaisuus piilee siinä, että yhdistetään tasapainoisesti kasveja, jotka säilyttävät viehätysvoimansa läpi vuodenaikojen, sekä hitaasti kasvavia ja helppohoitoisia lajeja. Tässä artikkelissa esittelen omat suosikkipuuni ja -pensaani – ne lajit, joita itse mieluiten käytän omissa suunnittelukohteissani tuomaan pihaan sen levollisen zen-tunnelman.
Havupuilla luodaan puutarhan ikivihreä selkäranka
Japanilaisessa puutarhasuunnittelussa havupuilla on ratkaiseva rooli: ne muodostavat tilan arkkitehtonisen rungon ja pysyvän selkärangan, joka säilyttää muotonsa ympäri vuoden. Pohjoisen pitkässä talvessa niiden syvänvihreä, veistoksellinen olemus herää eloon aivan uudella tavalla, kun valkoinen lumi laskeutuu pehmeästi oksiston ylle luoden puutarhaan graafista kauneutta.
Kun mietitään puutarhan katseenvangitsijaa eli symbolipuuta, herää usein toive perinteisestä japanilaisesta männystä. Nämä lajit eivät kuitenkaan kestä Suomen ilmastoa, ja kotoinen metsämäntymme kasvaa puolestaan liian suureksi. Valmiina myytävät suuret, kauniisti muotoillut bonsai-puut ovat kyllä näyttäviä, mutta niiden taidokkaan muodon säilyttäminen vaatii säännöllistä, vuotuista ja ammattitaitoista hoitoleikkausta, mikä voi olla haastavaa.
Siksi suosittelenkin lämpimästi lähestymään havupuita toisesta näkökulmasta, erityisesti silloin, kun puutarhan pinta-ala on rajoitettu: niitä kannattaa käyttää ennen kaikkea tyylikkäinä pensasaitoina, matalina tilaa peittävinä ryhminä tai pyöreiksi ryhmiksi leikattuina istutuksina. Kun tietty pinta-ala peitetään ikivihreällä vihreydellä, se sitoo puutarhan elementit yhteen ja luo rauhoittavan, selkeän taustan muille kasveille.
Jos puutarhaan halutaan vähemmän leikkausta vaativia, luonnostaan zen-henkeen ja pohjoisen ilmastoon täydellisesti sopivia havupuita, suosittelen aloittamaan näistä suosikeistani:

Kääpiövuorimänty (Pinus mugo 'Pumilio')
Kääpiövuorimänty on yksi ehdottomista suosikeistani matalien havujen joukossa. Se on huomattavasti perinteistä vuorimäntyä pienempi ja tiiviimpi, mutta sen avulla saa silti luotua puutarhaan upeaa, tuuheaa volyymia.
Tämä laji kasvaa hitaasti ja sen oksisto muodostuu luonnostaan hyvin tiheäksi ja säännölliseksi. Massaistutuksena – eli istuttamalla useampi taimi ryhmäksi – se muodostaa puutarhaan levollisen, selkeän ja ympäri vuoden vihreän taustan. Kun tämän syvänvihreän taustan eteen istuttaa kukkivia pensaita tai kauniisti ruskaan värjäytyviä puita, sen tumma sävy saa muiden kasvien värit hehkumaan upealla tavalla.
Toisaalta se toimii loistavasti myös yksittäisenä korostuksena puutarhan eri osissa. Nuorena ja sirona se sopii kauniisti istutettavaksi samaan ryhmään erilaisten perennojen kanssa luomaan kiinnostavia muotojen kontrasteja.

Kääpiöjapaninmarjakuusi (Taxus cuspidata 'Nana')
Toisin kuin edellä esitelty kääpiövuorimänty, kääpiöjapaninmarjakuusi sietää poikkeuksellisen hyvin varjoa – se on siis loistava valinta paikkaan, johon aurinko ei yllä. Tällä lajilla ei ole pistäviä neulasia ja sen pehmeät neulaset ovat vieläkin syvemmän tummanvihreitä.
Kasvi kestää hyvin voimakasta leikkausta, joten sitä voi muotoilla esimerkiksi pyöreiksi palloiksi tai matalaksi aidanteeksi. Hitaan kasvun ansiosta vuosittainen kevyt leikkaus riittää pitämään muodon kauniina vuodesta toiseen.
Se sopii täydellisesti japanilaisiin ryhmäistutuksiin, joissa pyöreiksi leikatut kasvit luovat pehmeän, rauhallisen kokonaisuuden. Parasta on, että jo pelkästään yhdistämällä muotoon leikattu kääpiöjapaninmarjakuusi ja ajan muovaama, sammaleinen luonnonkivi syntyy aito zen-tunnelma – myös varjoisaan nurkkaan, johon monet muut kasvit eivät sovellu.

Pensassembra (Pinus pumila)
Pensassembra kasvaa rauhallisesti ja levittää vankat oksansa laajaksi. Se kehittyy vuosikymmenten saatossa leveäksi, luonnon voiman muovaamaksi katseenvangitsijaksi, joka tuo maisemaan veistoksellista arvokkuutta. Sen viiden neulasen ryhminä kasvavat, sinivihreät neulaset tuovat puutarhaan eleganttia, pehmeää sävyä, ja täysikasvuisenakin se jää noin kahden metrin korkeuteen.
Leveän ja tuuhean kasvutapansa ansiosta se sopii erinomaisesti täyttämään suurempia tiloja – esimerkiksi rinteitä tai avoimia nurkkauksia – joissa sen runsas oksisto pääsee oikeuksiinsa. Yksittäin istutettuna se kehittyy ajan myötä näyttäväksi solitäärikasviksi, jonka muhkea oksisto ja luonnonvoiman muovaama runko ovat itsessään katsomisen arvoisia.

Kääpiömänty (Pinus sylvestris 'Watereri')
Kääpiömänty Watereri on hidaskasvuinen ja tiivis mänty, jonka suurin hienous on sen upea, pehmeän siniharmaa sävy. Se kehittyy vuosikymmenten saatossa luonnostaan pyöreäksi ja tiiviiksi, noin kahden metrin korkuiseksi puuksi – juuri sopivan kokoinen puutarhan luontevaksi katseenvangitsijaksi.
Kun puu kasvaa yli metrin korkuiseksi ja sen runko on paksuuntunut, poista varovasti alimmasta kolmanneksesta pienet sivuoksat ja neulaset niin, että puun luontainen runko pääsee selkeästi esiin. Kun runko vapautuu ympäröivästä vihreydestä, puu muuttuu kuin taikaiskusta ja saa välittömästi tyylikkään, bonsaimaisen japanilaisen ilmeen.
Kukkivat lehtipuut ja syksyn loisto herättävät puutarhan eloon
Useimmat puutarhan ystävät aloittavat pihan suunnittelun miettimällä, mitä kauniita kukkia ja kukkivia puita he haluaisivat puutarhassaan nähdä. Se onkin hyvä tapa aloittaa. Kun ensin valitsee puutarhan tärkeimmät katseenvangitsijat, niiden ympärille on myöhemmin helppo rakentaa toimiva ja harmoninen kokonaisuus.
Kevään ja kesän kukinta tuo puutarhaan runsaasti väriä, mutta myös syksyn ruska on tärkeä osa pihan tunnelmaa. Eri aikaan ruskaantuvat puut ja pensaat tekevät puutarhasta elävän ja kiinnostavan pitkälle syksyyn. Yksi kasvi saa kirkkaanpunaiset sävyt jo varhain, toinen hehkuu kullankeltaisena vasta myöhemmin.
Japanilaisissa puutarhoissa vuodenaikojen vaihtelu on tärkeä osa puutarhan kauneutta. Monet Japanissa käytetyt puulajit eivät kuitenkaan menesty Suomen ilmastossa sellaisinaan. Siksi suomalaisessa japanilaistyylisessä puutarhassa tärkeintä ei ole jäljitellä alkuperäisiä istutuksia täysin, vaan valita kasveja, jotka luovat samanlaista tunnelmaa ja vuodenaikojen vaihtelua myös pohjoisissa oloissa. Seuraavaksi esittelen muutamia lehtipuita ja pensaita, jotka sopivat tähän tarkoitukseen erityisen hyvin.

Rusokirsikka (Prunus sargentii)
Hanami-juhla on löytämässä tietään myös Suomeen, ja rusokirsikka on sen luontevin edustaja. Tämä upea puu tarjoaa silmäniloa läpi koko kasvukauden: keväällä se hehkuu herkästi vaaleanpunaisena, ja kukkien varistessa tilalle puhkeavat kauniit, punertavat uudet lehdet. Kesällä sen laajaksi ja pehmeäksi kehittyvä latvus tarjoaa vilvoittavaa varjoa, ja syksyllä puu loistaa liekehtivän punaisena.
Sen lopullinen korkeus jää yleensä noin 4–6 metriin, joten se sopii loistavasti kotipihoille. Jos puutarhan tila on kuitenkin rajallinen ja leveästi leviävä latvus huolestuttaa, lajista on olemassa myös pystykasvuinen, luutamainen lajike 'Rancho'. Se kasvaa kapeasti ja säännöllisesti ylöspäin, joten sen avulla kirsikkapuun lumoava tunnelma ja upea ruska on mahdollista tuoda aivan pieneenkin pihaan.

Mongolianvaahtera (Acer tataricum subsp. ginnala)
Tämän vaahteran ehdoton vetovoima on sen liekehtivän punainen ruska. Mikäli puu saa kasvupaikallaan runsaasti auringonvaloa, pääsee tästä häikäisevän upeasta syysväristä nauttimaan jo aivan nuorena taimena.
Mongolianvaahtera kasvaa korkeintaan noin 6 metriä korkeaksi, joten sitä on helppo hallita ja hoitaa. Se kasvaa luonnostaan leveäksi, tuuheaksi ja pehmeäksi edukseen. Lajille on myös hyvin tyypillistä kasvaa monirunkoisena pensasmaisena puuna. Tällainen monirunkoisuus luo puutarhaan ihanaa, villiä luonnonmukaisuutta ja sellaista maalaismaista muotokieltä, joka on erittäin suosittua ja arvostettua perinteisessä japanilaisessa puutarhasuunnittelussa.

Hokkaidonvaahtera (Acer japonicum)
Tämän puun englanninkielinen nimi "Full Moon Maple" kertoo kaiken: sen pyöreät, sirokärkiset lehdet muistuttavat kaunista viuhkaa ja tuovat välittömästi mieleen aidon japanilaisen puutarhan eleganssin. Syvään liuskoittuneet lehdet ovat hienostuneen herkkiä ja suorastaan taiteellisen kauniita. Lajia käytetäänkin hyvin usein perinteisissä puutarhoissa Japanissa.
Hokkaidonvaahtera menestyy eteläisimmän Suomen ilmastossa, kunhan sille valitaan oikea paikka. Istuttamalla tämän puun suojaisaan sisäpihaan (courtyard), jossa se on turvassa voimakkailta tuulilta, tai asettelemalla sen suuren luonnonkiven viereen, luot puutarhaasi hetkessä aidon zen-tunnelman. Kotimaassaan se voi kasvaa noin 8 metriä korkeaksi, mutta Suomen ilmastossa sen arvioidaan jäävän maltilliseen, noin 3 metrin korkeuteen – se on siis täydellisen kokoinen katseenvangitsija pienemmällekin pihalle.

Koreanvaahtera (Acer pseudosieboldianum)
Kauniisti liuskoittuneet pyöreät lehdet muistuttavat paljon hokkaidonvaahteraa, ja laji tuokin puutarhaan saman hienostuneen, perinteisen japanilaisen tunnelman. Tämän puun suurin vahvuus on kuitenkin sen poikkeuksellinen kestävyys: se menestyy selvästi hokkaidonvaahteraa laajemmalla alueella Etelä-Suomessa ja pärjää hienosti hieman haastavammissakin kasvuolosuhteissa.
Syksyllä koreanvaahtera herää loistoon, kun sen sirot lehdet värjäytyvät henkeäsalpaavan intensiivisillä keltaisen, oranssin ja syvänpunaisen sävyillä. Se kasvaa Suomessa yleensä kauniiksi, noin 2–4 metriä korkeaksi pikkupuuksi tai monirunkoiseksi pensaaksi. Se onkin täydellinen valinta sinulle, joka etsit eteläiseen Suomeen varmaa, mutta äärimmäisen eleganttia ja herkkämuotoista "japanilaista" vaahteraa.
Veistokselliset pensaat ja ripaus japanilaista nostalgiaa
Pensaskerroksessa on tarjolla laaja valikoima kasveja, ja runsaan tarjonnan vuoksi oikeiden lajien valitseminen saattaakin joskus tuntua haastavalta. Siksi olen valinnut tähän muutamia omia suosikkejani tarkasteltuna juuri minun – japanilaisen suunnittelijan – silmin.
Olen poiminut tähän esittelyyn sellaisia matalia alppiruusuja, atsaleoja sekä koristepensaita, joiden avulla puutarhaan on helppo luoda perinteisestä japanilaisesta puutarhasta tuttu, levollinen ilme ja tunnelma. Nämä lajit tuovat pihan ilmeeseen hienostunutta pehmeyttä ja talvella korostuvaa kaunista rakennetta. Kun istutuksen joukkoon sekoittaa muutamia eri aikoihin kukkivia pensaslajeja, puutarhan eri kulmiin syttyy vuorotellen uusia, kiehtovia kohokohtia. Suomen ilmastossa poikkeuksellisen upeita ja kestäviä valintoja ovat:

Pallesorvarinpensas (Euonymus alatus 'Compactus')
Yksi ehdottomista suosikeistani. Japanissa niin puistoissa kuin kotipihoillakin rakastettu laji kasvaa maltillisesti noin 1,5 metriä korkeaksi ja muodostaa luonnostaan tiheän, kauniin pyöreän latvuksen.
Pensaan suurin lumovoima on sen upea syysväri. Ruskan alkaessa lehdet värjäytyvät voimakkaan vaaleanpunaisen sävyiseen punaiseen, jolloin koko pensas näyttää siltä kuin se loistaisi täydessä kukkaloistossa.
Lehdet pudotettuaankin tiheä oksisto ja sille tyypilliset korkkisiivekkeet luovat talviseen puutarhaan vahvan, graafisen siluetin, joka toimii kauniina näkösuojana ympäri vuoden.

Kevätatsalea (Rhododendron × fraseri)
Tarjolla on monenlaisia atsaleoja, mutta tämä laji on oma erityinen suosikkini. Sen tuoksuva, kauniisti sinertävään taittava roosanpunainen kevätkukinta on sävyltään kaikkein lähimpänä niitä perinteisiä atsaleoja, jotka koristavat keväisin japanilaisia puutarhoja. Kukinta on niin runsas, että se peittää lopulta alleen kaikki lehdet – ryhmään istutettuna tämä täydellinen kukkameri onkin poikkeuksellisen vaikuttava ja henkeäsalpaava näky.
Lajin kukat ja lehdet ovat ilmeeltään ihanan valoisia, minkä ansiosta se sopii loistavasti tuomaan valoa ja raikkautta varjoisampiin tai puolivarjoisiin puutarhan kulmiin, joilla on taipumus jäädä synkiksi. Kevätatsalea tarjoaa silmäniloa läpi vuoden: kukinnan jälkeen puhkeavat vaaleanvihreät, herkät lehdet luovat pihanpohjaan pehmeää tunnelmaa, ja syksyllä tämä siro, pyöreä pensas pukeutuu upeaan oranssinpunaiseen ruskaan.

Alppiruusu Bloombux® (Rhododendron)
Pienikokoisella alppiruusulla 'Bloombuxilla' on aivan erityistä charmia. Suomen ilmastossa ikivihreiden lehtipensaiden lajivalikoima on verrattain rajallinen, minkä vuoksi tämän lajikkeen pienet, kauniin puolikiiltävät lehdet ovat puutarhassa todellinen aarre. Pensas pysyy luonnostaan matalana, joten se on äärimmäisen helppohoitoinen ja sopii täydellisesti nimenomaan Etelä-Suomen pihoille.
Alkukesästä Bloombux puhkeaa lempeään kukintaan. Pienikokoiset kukat muodostavat tiiviitä ryppäitä, mutta ne kukkivat hillityn tyylikkäästi ilman, että ne hallitsisivat liikaa muiden perennoiden loistoa. Lajiketta voi istuttaa ryhmiin ja leikata palloiksi – näin suomalaiseen puutarhaan saa helposti luotua japanilaisesta puutarhataiteesta tutun kauniin pyöreän muodon.

Jalohortensia 'Endless Summer' (Hydrangea macrophylla)
Koti-ikävää ja suurta nostalgiaa herättävä pensas, joka muistuttaa muodoltaan ja olemukseltaan juuri niitä upeita hortensioita, joiden keskellä vartuin Japanissa. Siksi löydänkin itseni valitsemasta tätä kaunotarta yhä uudelleen mukaan puutarhasuunnitelmiini. Kasvi menestyy parhaiten suojaisilla paikoilla Etelä-Suomen puutarhoissa.
Kun atsaleojen ja alppiruusujen kevätkukinta on ohi, Endless Summer aloittaa oman loistonsa ja varmistaa puutarhan kukkaviestin jatkumisen. Kukinta kestää poikkeuksellisen pitkään – runsaat kukinnot ilahduttavat läpi koko keskikesän pitkälle syksyyn saakka. Pensas kasvaa luonnostaan kauniin pallomaiseksi, noin metrin korkeaksi ja leveäksi ryhdikkääksi kokonaisuudeksi.
Suunnittelun kultainen sääntö: Rakenne ja värit tasapainossa
Kasvien sijoittelussa on hyvä noudattaa selkeää sääntöä: sijoita ensin ikivihreät havupuut ja alppiruusut puutarhan kulmiin, syvimpiin katveisiin sekä ryhmien taustaksi. Nämä kasvit määrittävät puutarhan raamit ja luovat sille pysyvän rakenteen, joka näyttää kauniilta myös talvella.
Vasta tämän vihreän taustaseinämän eteen tuodaan kukkivia ja syksyllä väriä vaihtavia lehtikasveja – ikään kuin tehosteiksi ja pisteeksi i:n päälle. Kun istutuksia suunnitellaan, kannattaa sulkea silmät ja kuvitella näkymä vaikkapa omalta terassilta käsin. Miltä rusokirsikan tai mongolianvaahteran liekehtivän punaiset lehdet näyttävät, kun niiden taustalla levittäytyy havukasvien syvänvihreä, rauhoittava seinämä? Juuri tämä kerroksellisuus tekee näkymästä niin lumoavan.
Tyhjä tila luo puutarhaan hiljaista harmoniaa
Vaikka kukkivat pensaat ja hehkuva ruska ovat lumoavia, lajikkeita ei kannata valita liikaa. Liiallinen runsaus ja eri lajien pirstaleisuus rikkovat herkästi levollisen tasapainon. Japanilaisessa puutarha-ajattelussa vähintään yhtä tärkeä rooli kuin kasveilla onkin tilan tunnulla ja tietoisesti jätetyllä tyhjällä tilalla – kuten laajilla kiveyksillä, hiekka-alueilla, nurmikoilla tai vesiaiheilla.
Parhaan lopputuloksen saakin, kun istutukset suunnitellaan säästeliäästi puutarhan kauniiden raamien ja riittävän väljyyden ehdoilla. Voit esimerkiksi ajatella nurmikkoa suurena vihreänä tyhjänä tilana, jonka laidalle sommitellaan vain kaunis, selkeämuotoinen kivi, matalaa havukasvia ja sen rinnalle yksi ainoa loistavan punainen vaahtera. Tämä elottoman kiven ja elävien kasvien välinen kontrasti luo tilaan syvää, levollista harmoniaa.
Japanilaisen puutarhan luominen ei vaadi koko pihan muuttamista kerralla, vaan voit aloittaa aivan pienestä, muutaman neliömetrin kokoisesta nurkkauksesta. Tärkeintä ei ole näyttävyys, vaan tunnelma: luonnon herkkä kauneus, vuodenaikojen kiertokulku ja tasapaino, joka kantaa yli pohjoisen pitkän talven.


